Lähdimme Petrin kanssa yhdeksän jälkeen kahdestaan Manhattanille hakemaan vaihtariveli Sanderilta autoa. Hän oli ajanut äitinsä auton Pennsylvaniasta muutama päivä sitten, pitänyt sitä parkissa Brooklynissä ja ajoi nyt 37th Streetin ja 8 Avenuen kulmaan meitä varten. Sander jatkoi siitä suoraan linja-autolle eteenpäin. Hän on huomenna lähdössä äitinsä, eli vaihtariäitini Mariannen kanssa Nepaliin 10 päivän avustusmatkalle. Tästä syystä myös meidän matkasuunnitelmamme muuttui alkuperäisestä, eli olemme vasta kolmen viikon matkamme lopussa Honesdalessa, jossa vaihto-oppilasvanhempani edelleen asuvat.
Starbucksin kahviloita on joka nurkassa New Yorkissa. Siellä on ilmainen vessa ja wifi. Oiva paikka siis viettää puoli tuntia (olimme turhan ajoissa tapaamispaikallamme).
Sander tuli vähän myöhässä, sillä jokin paraati oli pakottanut hänet nousemaan aina 42. kadun korkeudelle. Halasimme, hän neuvoi pari perusasiaa autosta ja sitten mentiin. Tapaamispaikaltamme pääsi todella helposti sujahtamaan Lincoln-tunneliin.
Ajomatka vei alle 10 minuuttia, sunnuntaiaamuna kun ei ole ruuhkaa. Tämä kuva on tästä ihan kämppämme läheltä.
Ja siinä se on, matka-automme. Kiitos Mariannen anteliaisuuden, ei meidän tarvitse vuokrata autoa tällä lomalla. Parkkeeraus on meille ilmaista, sillä asunnossa on vierailijoita varten lappu, joka ripustetaan auton peiliin.
Kello on tätä kirjoittaessani noin 11. Syömme vähän ja lähdemme sitten kohti Yankee Stadiumia baseball-otteluun. Tiedossa on siis mahtavia kuvia!
*********************
Yankee-stadiumille piti kulkea parinkin metrovaihdon kautta. Rakennuksella on oma metropysäkki. On se vaan komea. Meillä oli edulliset 22 dollarin liput, mutta olimme paikkoihimme hyvin tyytyväisiä. Koko kenttä näkyi hienosti.
Peli oli hidastempoista. Tuntui, että jokaisen syötön jälkeen venyteltiin ja vetkuteltiin. Kotijoukkue voitti ja sekös herätti yleisössä riemua!
Lähdimme pois vähän ennen pelin loppua, kuten lukuisat muutkin katsojat. Metro oli silti täpötäynnä. Jäimme pois 86. kadun kohdalla. Löysimme perinewyorkilaisen Delin, josta ostimme sekalaisen satsin ruokaa. Kävelimme pari kadunkulman Keskuspuistoon, jossa söimme piknikin.
Alvar oli ostanut stadionilta pallon, jota isä ja poika heittelivät.
Kävelimme syötyämme keskemmälle puistoa.
Väkeä oli tuhansittain. Ihmekös se, aurinkoinen ja lämmin sunnuntaipäivä.
Nurmikko oli aivan kuiva, joten sillä oli mukava istuskella katsellen baseball-peliä.
Yksinäinen taidemaalari katsasti teostaan kauempaa ja kävi sitten aina lisäämässä pienen yksityiskohdan.
Puistossa oli paljon hölkkääjiä. Niin tuttua monista elokuvista ja tv-ohjelmista.
Central Parkin pohjoispäässä on näin suuri järvi.
Olin maininnut pojille siitä, että he olivat näyttäneet tähän mennessä monissa lomakuvissa aika mörtseiltä. Tässä hymykuva vastapainoksi.
Katusoittajat soittivat jazzia.
Tulimme tänään jo melko aikaisin takaisin asunnolle. Alvarilla on vatsa sekaisin ja muutkin ovat väsyneitä. Päivät ovat olleet pitkiä.
Iltapuhteeksi pesaisin nyrkkipyykkiä kämpällä. Ostoskärry toimi kuivaustelineenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti