Täällä!

Saimme lentokentältä kyydin kämpälle etukäteen sovitulta, vuokraemäntämme suosittelemalta kuskilta. Odotimme häntä hetken, sillä meillä oli kestänyt niin tolkuttoman kauan päästä läpi passintarkastuksesta (1,5 tuntia jonoissa!), että hänen oli ollut pakko lähteä ajamaan toinen keikka välissä. Viestittelimme koko ajan puhelimella, joten tilanne oli selvillä.

Asunnon ulko-oven vieressä oli sovitusti kotelo, josta saimme saamallamme koodilla avaimen. Meillä on käytössä koko tuo pikkuinen, vihreä talo, joka sijaitsee sen kuvissa näkyneen sinisen talon takapihalla.

Lähdimme nopeasti liikkeelle, koska kello ei ollut vielä viittäkään. Söimme heti ihan seinän takana sijaitsevassa Papa John's pizzeriassa yhden xl-pizzan neljään pekkaan. Hyvää oli!

Pizzan jälkeen kävelimme pari korttelia isomman tien varteen, jossa näimmekin heti bussin pysäkillä. Kuskilta selvisi, että se on menossa haluamaamme paikkaan, Port Authoritin linja-autoterminaaliin. Kyytiin siis! Matka maksoi 3 dollaria jokaiselta ja se maksettiin matkan lopussa. Ruuhka oli suuri, joten matka kesti puolisen tuntia.

Käyskentelimme kaduilla. Ihmisiä oli paljon rakennukset korkeita ja komeita. Matka- ja aikaeroväsymys painoi.

Erityisesti Aleksi kuvasi itsekin paljon. Molemmat pojat olivat vaikuttuneita. "Ihan kuin elokuvissa".

Petri ja minä olemme käyneet täällä edellisen kerran18 vuotta sitten, pojille vierailu on ensimmäinen.

Valotaululla näkyi videokuvaa kadulla olevista ihmisistä.

Times Square.

Väki odottaa videon käynnistymistä uudelleen.

Valomainoksia riittää...

Meidän miehet Isossa Omenassa!

NHL- kauppa oli Alvarin ykköstoive. Kävimme katsomassa, mutta päätimme tulla takaisin pirteämpinä vielä joku toinen päivä.

Tässä kohtaa Broadway risteää vinosti seitsemännen avenuen. Rakennusten seinät ovat pullollaan musikaalimainoksia.

Tulimme takaisinkin bussilla. Bussi 51:een, jolla olimme tulleet Manhattanille, oli tolkuton jono. Mietimme jo taksia, mutta hyvin ystävällinen virkailija neuvoi linja-autoasemalla toisen bussin ja kertoi sen lähtevän 2 minuutin päästä. Juoksimme ja ehdimme. Ihana kuski suostui ottamaan maksun rahana, vaikka meillä olisi pitänyt olla etukäteen ostetut liput. Seurasin matkan edistymistä tabletilla Google Mapsistä, jonne olin ladannut alueen kartan. Se näyttää sijaintimme GPS:n avulla, eikä tarvitse verkkoyhteyttä. Osaisimme siis jäädä pois oikeassa paikassa ongelmitta.

Kävimme vielä lähikaupassa täyttämässä jääkaappia aamu- ja välipalatarpeilla. Alueella asuu paljon latinoita, joten kaupassa puhuttiin lähinnä espanjaa. Koin Ahaa-elämyksen tajutessani puhuvani englantia montaa amerikkalaista paremmin.

Unta ei illalla tarvinnut odotella.